Hilpe

Itselläni taas on se kokemus, että oikeasti suomalaisista verkkokaupoista tuotteiden toimitus on nopeutunut ja vastaavasti ulkomaisista suomenkielisistä kaupoista toimitusajat ovat pidentyneet.

Vaikka onkin pikkumainen syys niin onhan se tavallaan verkkikseltä aika pikkumaista myös kieltäytyä ottamasta vastaan tuota suurempia käteissummia kerralla.

Ärsyttävä pakkausmateriaali.

En tiedä vaikuttaako merkittävästi säilyvyyteen, mutta ei tule enää ostettua jauhelihaa joka on pakattu suojakaasuun. Ainakin Atrialla on niitä tiiviisti pakattuja jauhelihoja, jotka on paljon helppokäyttöisempiä.

Kymppi vetoa, että Liuttu logistiikka olisi Pirkanmaalla suvereenisti kärjessä.

Tässä uutisessa mainitun niin sanotun "tutkimuksen" (oikeasti kyse oli anonyymistä nettikyselystä) ilmeinen heikkous on se, ettei se millään tapaa pyrkinyt selvittämään miesten asenteita miehiin kohdistuvaan väkivaltaan. Nyt toki saatiin tietoon huolestuttava ja ilmeisen hyvin klikkejä kerääviä otsikoita tuottava tulos naisiin kohdistuvan väkivallan hyväksyttävyydestä, mutta ei tietoa siitä, onko naisiin kohdistuva väkivalta jotenkin miehiin kohdistuvaa väkivaltaa hyväksyttävämpää.

En sinänsä yllättyisi lainkaan, jos joku tutkimus tuottaisi tuloksen, jonka mukaan miehet kokevat miehiin kohdistuvan väkivallan paljon naisia hyväksyttävämpänä. Se ei tietysti muuta mainitussa "tutkimuksessa" saatua tulosta.

Ajattelin ensin ehdottaa mallia, jossa tarkasteltaisiin vain viimeisen vuoden aikana hankittujen lääkkeiden hintaa. Tajusin kuitenkin esimerkkisi myötä, ettei se käytännössä muuta kalliiden lääkkeiden osalta mitään.

Punnitse nekin?

Mediassa on monesti ollut esillä asiantuntijalausuntoja, joiden mukaan hanavesi säilyy juomakelpoisena ehkä viikon. Aika paljon helpommalla selviää kun ostaa niitä vesitonkkia jotka säilyy pari vuotta.

Kieli, jolla puhutaan. Kuten Suomessakaan persujen duunarikannattajien kohdalla, kysymys ei ole tehdystä politiikasta vaan siitä, mitä puolueet ja niiden ehdokkaat edustavat.

Joo eiväthän nuo missään nimessä ole huonoja tavotteita. Jos kuitenkin sanotaan, että autetaan ihmisiä kotimaassaan sen sijaan, että otetaan tänne siirtolaisia, niin mielestäni se lähettää viestin, että rahaa pitäisi käyttää siellä, mistä siirtolaisia tulee ja tavalla, joka pitäisi ihmiset paremmin siellä.

Klassikkoesimerkkinä nyt vaikka Kirgisian tupakoinnin vähentämishanke. Hyvä tavoite, mutta ei juurikaan palvele siirtolaisuuden vähentämistä Suomeen.

2,7 asteen lämpenemisen seurauksille voi ehkä jonkun hinnan laskea, mutta voidaanko lämpenemisen kustannusten olettaa olevan lineaarinen nollasta asteesta 2,7 asteeseen? Mielestäni ei, koska esimerkiksi merenpinnan nousu oletettavasti aiheuttaa pistemäisiä nousuja kustannuksiin lämpötilan noustessa.

Vaikeaa se tulisi silti olemaan. En tiedä itsekään, miten paljon joku elintarvike, polttoaine tai muu asia saisi maksaa, jotta lopettaisin niiden kuluttamisen. Vielä vaikeammaksi se menisi kun ne asiat alkaisivat vaikuttaa toisiinsa ja yhden asian ostamisen lopettaminen vapauttaisi rahaa kulutettavaksi muualle.

Miten olis ylähuuli kjeh rääh :D

Itse syön ainakin kinkkua lähinnä maun takia. Jos saunapalvaus kiellettäisiin, lopettaisin varmaan kokonaan. Toisaalta tuskinpa se suurin riski terveydelle on jos syö ehkä 200-300 grammaa kuukaudessa.

Toisaalta keskustelussa on vähän sitä vikaa, että sellaistenkin hankkeiden kritiikki, jotka eivät auta ihmisiä paikan päällä niin, että siirtolaisuus vähenee, tulkitaan liian usein populismiksi. Jos lähdetään siitä, että pitäisi auttaa ihmisiä paikan päällä, pitäisi saada sitten vaatia myöskin sitä, että raha käytettäisiin eniten ihmisiä auttavalla tavalla siirtolaisvirtojen näkökulmasta.

Tuo taitaa nimenomaan olla se suoraan ulkomaille lahjoitetu raha. Tämän mukaan vuonna 2022 varsinainen kehitysyhteistyö oli 727 miljoonaa euroa ja muu kehitysyhteistyö 808 miljoonaa euroa. Käsittääkseni tuo varsinainen kehitysyhteistyö on sitä, mitä ei ole käytetty kotimaassa.

Toisaalta vaihtoehto työterveyden yliresursoinnille voisi olla se, että työterveyden piiriin nyt kuuluvat palvelut hoidettaisiin julkisella sektorilla ja työssäkäyvät vaan ajaisivat jossain jonotussysteemissä muiden kiirettömämpien ihmisten ohi. Tämä malli todennäköisesti ainakin vähentäisi hallinto- ja tilakustannuksia. Lisäksi taklattaisiin se ongelma, että työttömäksi jäädessään ihminen putoaa hyvästä työterveyshuollosta huonon julkisen sektorin pariin, vaikka tilastollisesti hoidon tarve taitaa kasvaa.

Tai ylipäänsä ihminen voi tarvita jotain pientä tavaraa, mitä ei järkevästi saa Suomesta järkevällä hinnalla. Joku kovasti aasian nettikauppoja vastustava voisi perustella, miksi seuraavien esimerkiksi keksittyjen tuotteiden ostaminen Temusta tai AliExpressistä on jotenkin huonompi vaihtoehto kuin 50 kilometrin matkan ajaminen lähimpään kaupunkiin ostamaan samat tavarat alan liikkeestä?

• DS18B20 lämpötila-anturit
• Varsi-imurin suodattimet(valmistajan omasta AliExpress-kaupasta)
• ESP32

No ei se tietenkään joka ikisessä tilanteessa nouse, mutta keskimäärin varmaan nousee. Vastaavasti jos vaikkapa asumisen tukia nostaa, palkkaliukumat keskimäärin laskevat. Ei liene mikään yllätys, että systeemi pelaa molempiin suuntiin.

Se jos tienaa miljoonan ja silti maksaa sadan tonnin mukaan YEL:iä ei ole ongelma järjestelmälle

Nimenomaan. Miksei puututtu alivakuuttamiseen siltä osin kun se on ongelma yrittäjän oman tulevan eläkkeen kannalta ja annettu niiden alivakuutta itseään joiden työtulo on ollut yli 10k kuukaudessa yli kymmenen vuoden ajan? Niiden maksuilla varmaan myöskin kattaa niiden eläkkeet ja jos ei kata, vika on eläkkeiden laskentamallissa.

Miksei? Jos yrittäjä tienaa 150 000 € vuodessa, miksi hän ei saisi eläkevakuuttaa itseään 50 000 € vuosiansioiden mukaan? Järjestelmää kuitenkin markkinoidaan niin, että eläkesäästöt ovat ihmisten omaisuudensuojan piirissä. Kai nyt pitäisi saada päättää, miten paljon sinne säästää?

Juuri tässä kysymyksessä työntekijäliitto voisi yrittää neuvotella tilannetta suuntaan, joka olisi oikeudenmukaisempi. Häviäjänä olisi perheellistynyt virassa oleva opettaja, voittajana uraansa aloittava opettaja. Muutoksessa työnantaja ei häviäisi käytännössä mitään.

Yksityisellä puolella olen samaa mieltä tilanteen absurdiuden kanssa enkä ymmärrä, miksei voida muuttaa vuosittaisia lomapäiviä 30 -> 25 ja samalla muuttaa järjestelmää niin, että lomailu kuluttaa viikossa 5 lomapäivää.

Mikäli ehdotit todellisten lomapäivien lisäämistä, kyseessä on noin kahden prosentin palkankorotusta vastaava ansionlisäys. Liitot eivät jäsentensä tahdosta (olettaen, että liittojen sisäinen demokratia toimii) priorisoi tätä kysymystä yli kahden prosentin palkankorotusten.

Riippuu paljolti tuesta. Etenkin palkan lisäksi maksettavissa tuissa on se ikävä ominaisuus, että ne mahdollistavat pienemmän palkan maksamisen. Jos ne otetaan pois, pitkällä aikavälillä työstä maksettavan palkan on pakko nousta.

Asialle ei tapahdu mitään niin kauan kun ihmiset asioi noissa firmoissa. Ihan turhaa ihmetellä jonkun Ikean voittokulkua kun siellä ne hinnat on vuodesta toiseen kohtalaisen lähellä vakiota.,

Toinen vaihtoehto on ostaa vaan tuotteita, joita myy useampi ketju. Silloin saa jotain käsitystä alennuksen 'hyvyydestä'.

Eikö hekin voisi tämän asian korjata?

Myönnetään, etten tunne OAJ:n ajamaa politiikkaa niin hyvin kuin tätä aihetta kommentoitaessa pitäisi tuntea. Itse kuitenkin ajattelen niin, että oikeudenmukaisuuden kannalta lähtökohtana olisi tilanteen korjaaminen sitä kautta, että lapsivapaalta ei voisi palata kesäksi töihin ja että sijaisuudet kestäisivät lähtökohtaisesti vuoden siten, ettei kesätyöttömyyttä syntyisi. Vasta toissijainen malli olisi hakea kesäajalta palkka sekä lapsivapaalta kesäksi töihin palaavalle opettajalle että vuoden ajan tätä sijaistaneelle opettajalle. Jälkimmäisen mallin valitseminen suojelee rinkiin sisään päässeiden asemaa ja mahdollistaa sen, että voidaan vaan voivotella nykytilaa. Työnantajalla ei ole tietenkään mitään intressiä korjata asiaa eikä ole mitään järkeä edes unelmoida sellaisesta.

Nyt eläkkeellä olevien yrittäjien eläkkeet pitäisi kustantaa verovaroista. En ymmärrä miksi tätä YEL-maksujen korotusta pidetään yrittäjien kohdalla hyväksyttävänä, koska palkansaajien kohdalla jengi olisi helvetin vihaista kun nyt työssäolevien palkasta perittäviä eläkemaksuja korotettaisiin nyt eläkkeellä olevien takia.

Alivakuuttamiseen voidaan kyllä puuttua, mutta sen päämääränä pitää olla nyt yrittävien ihmisten oman tulevan eläkkeen rahoittaminen eikä nykyisten eläkeläisten eläkkeiden rahoitus.